Omatoimisessa varautumisessa ihmiset suunnittelevat ja toteuttavat toimenpiteitä, joiden avulla voidaan estää vahinkoja sattumasta. Se antaa myös työkaluja vaaratilanteissa toimimiseen. Pelastussuunnitelma tehdään omatoimisen varautumisen työkaluksi (PelL 379/2011, 15 §). Pelastuslaki antaa minimivaatimukset omatoimisesta varautumisesta rakennetussa ympäristössä (PelL 379/2011, 14 §). Omatoiminen varautuminen voidaan kuitenkin nähdä laajempana kokonaisuutena, jossa meistä jokainen voi valmistautumalla ja harjoittelemalla vähentää riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja niiden seurausten vakavuutta.
Ensimmäisenä vaarojen tunnistus
Omatoimisessa varautumisessa ensimmäiset askeleet ovat vaarojen tunnistus ja riskien arviointi, jotta voidaan selvittää millaisiin toimenpiteisiin tulisi kyetä. Toki pelastuslaki ja muu lainsäädäntö antavat osviittaa siitä, miten rakennetussa ympäristössä tulee varautua toimimaan. Omatoimisessa varautumisessa tulee kuitenkin huomioida sekä ihmisten oma toimintakyky, että toimintaympäristön erityispiirteet. Päiväkodissa omatoiminen varautuminen on hyvin erilaista, kuin sellutehtaalla. Tämä asia käy ilmi viimeistään silloin, kun vaaroja lähdetään tunnistamaan.
Työpaikkojen turvallisuus
Työpaikkojen turvallisuutta määrittelee myös työturvallisuuslaki, jossa erikseen mainitaan työpaikalla tehtävästä työn vaarojen selvittämisestä ja arvioinnista (TTurvaL 738/2002, 10 §). Jokaiselle työntekijälle annetaan velvollisuus huolehtia omalta osaltaan turvallisuuden ylläpitämisestä (TTurvaL 738/2002, 18 §). Samalla jokaiselle työntekijälle annetaan ilmoitusvelvollisuus, jos hän huomaa vikoja tai puutteellisuuksia, jotka voivat aiheuttaa vaaraa turvallisuudelle (TTurvaL 738/2002, 19 §). Työpaikan ulkopuolella esimerkiksi taloyhtiö tai omakotitalon omistaja ovat velvollisia huolehtimaan turvallisuudesta ja omatoimisesta varautumisesta kyseisessä ympäristössä.
Tarpeelliset toimenpiteet
Vaaranpaikkojen tunnistuksen jälkeen voidaan niistä lähteä arvioimaan riskejä, jotka antavat jo hyvän kuvan siitä mihin omatoimisen varautumisen toimenpiteisiin tulee kyseisessä ympäristössä ryhtyä. Tavallisia toimenpiteitä ennaltaehkäisyn näkökulmasta ovat turvallisuustarkastukset, teknisten laitteiden säännöllinen huoltaminen ja tilojen siistinä pitäminen. Toiminnan näkökulmasta tavanomaista omatoimista varautumista ovat alkusammuttimien käytön ja ensiaputaitojen harjoittelu.
Tämä blogi on ensimmäinen osa omatoimista varautumista käsittelevää blogisarjaa. Toinen osa on Vaarojen tunnistuksen perusteet.
Kiinteistöturvallisuus on yrityksemme ydinosaamista. Ota meihin yhteyttä - kerromme aiheesta mielellämme lisää ja räätälöimme tarpeidenne mukaisen tarjouksen asiantuntijapalveluistamme.
Lataa myös kiinteistöturvallisuudesta laatimamme ilmainen E-kirja:
Plan Brothers on suomalainen turvallisuus- ja kiinteistöalan yritys, joka tarjoaa helppokäyttöisiä verkko- ja mobiilityökaluja pelastussuunnitteluun, laatuauditointiin ja poikkeamaraportointiin. Lisätietoja osoitteesta pelastussuunnitelma.fi ja planbrothers.io.
