Kokosimme yhteen yleisimmät kysymykset koskien pelastussuunnitelmaa.
1. Mitä eroa on pelastussuunnitelmalla ja turvallisuussuunnitelmalla/turvakansiolla?
Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka pohjautuu pelastuslain (379/2011) ja valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (407/2011) velvoitteeseen. Pelastussuunnitelman rakennetta ohjaa lainsäädäntö. Turvallisuussuunnitelma tarkoittaa käsitteenä laajempaa kokonaisuutta kuin pelastussuunnitelma.
Turvallisuussuunnitelma sisältää pelastussuunnitelman, johon lisätään erilaisia “laajennusosia”, kuten kriisiviestintä-, tietoturvallisuus- tai matkustusturvallisuusohjeita. Turvallisuussuunnitelma tai turvallisuuskansio on siis käytännössä pelastussuunnitelma, jota on laajennettu koskemaan monipuolisesti turvallisuuden eri osa-alueiden kokonaisuuksia, joka palvelee pelastussuunnitelman velvoitetta laajentaen sen koskemaan yrityksen muita turvallisuusvelvoitteita tai -toimintatapoja.
Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.
2. Kuinka usein pelastussuunnitelma tulee päivittää?
Suomen pelastuslakia muutettiin vuonna 2011 ja se tuli voimaan vuonna 2013. Uuden pelastuslain mukaan pelastussuunnitelman pitää olla aina ajan tasalla. Suunnitelman päivitys tulee tehdä, mikäli pelastussuunnitelmaan tulee muutoksia.
3. Mihin kohteisiin pelastussuunnitelma on pakko tehdä?
Pelastuslaissa (379/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (407/2011) määritetään muun muassa seuraavat kohteet, joihin on laadittava pelastussuunnitelma:
1) asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa;
2) sairaaloihin, vanhainkoteihin, vankiloihin ja palvelu- ja tukiasuntoihin;
3) kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin;
4) lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten
ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;
5) majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille;
6) tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen;
7) kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin;
8) kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin;
9) yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin;
10) yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin;
11) ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin
12) kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;
13) kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin;
14) työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50;
15) yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin.
16) turvetuotantoalueille.
Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.
4. Mitä asioita pelastussuunnitelman sisällön tulee ohjeistaa?
Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus (379/2011, §15):
1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.
Omatoimisen varautumisen toimenpiteistä mainitaan pykälässä 14 (379/2011). Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:
1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.
5. Mitä muuta Pelastussuunnitelman oheen tyypillisesti liittyy?
Riippuen ympäristöstä ja riskeistä, laki vaatii pitämään ajan tasalla myös muita dokumentteja pelastussuunnitelman ohessa. Esimerkiksi räjähdysvaarallisten tilojen yhteydessä tulee olla ajantasainen ATEX-räjähdyssuojausasiakirja.
Kohteissa, joissa käytetään automaattista paloilmoitinlaitteistoa, tulee olla ajantasainen kohdekortti. Vastaavasti kohteissa, joissa poistuminen on estynyttä, pitää olla päivitetty poistumisturvallisuusselvitys ja/tai poistumisturvallisuussuunnitelma. Estyneellä poistumisella viitataan tiloihin, joissa on ihmisiä, jotka eivät pysty tai osaa itse poistua tarvittaessa. Esimerkkeinä ovat sairaalat tai muut hoivakiinteistöt, joissa ihmisillä voi olla fyysisiä tai mielenterveydellisiä esteitä itsenäiseen poistumiseen.
Haluatko tietää enemmän? Lue lisää aiheesta Pelastussuunnitelma - Parhaat Käytännöt.
Kiinteistöturvallisuus on yrityksemme ydinosaamista. Ota meihin yhteyttä - kerromme aiheesta mielellämme lisää ja räätälöimme tarpeidenne mukaisen tarjouksen asiantuntijapalveluistamme.
Lataa myös kiinteistöturvallisuudesta laatimamme ilmainen E-kirja:
Plan Brothers on suomalainen turvallisuus- ja kiinteistöalan yritys, joka tarjoaa helppokäyttöisiä verkko- ja mobiilityökaluja pelastussuunnitteluun, laatuauditointiin ja poikkeamaraportointiin. Lisätietoja osoitteesta planbrothers.io ja pelastussuunnitelma.fi.
