Yksinkertaisimmillaan riskinarviointi on tunnistettujen vaarojen todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden arvioimista. Meistä jokainen tekee riskinarviointia jatkuvasti omassa elämässään. Suurin osa riskinarvioinnista on intuitiivista, emmekä siksi välttämättä edes tiedosta tekevämme sitä jatkuvasti. Teet riskinarviointia esimerkiksi valitessasi parasta reittiä jäisellä puistopolulla tai valitessasi liikennevälinettä lomamatkallesi.
Riskinarviointi on osa jokapäiväistä elämäämme ja olet siinä todennäköisesti luonnostaan kohtuullisen hyvä. Pienimuotoinen orientaatio riskinarvioinnin muodollisiin perusperiaatteisiin antaa jo hyvät perusteet esimerkiksi oman kotisi riskinarviointiin. Riskinarviointi on osa omatoimista varautumista, jonka jatkumossa sitä edeltää vaarojen tunnistus ja sen jälkeen tulee parhaimmillaan riskienhallinta. Olen jo kertonut vaarojen tunnistuksen perusteista ja seuraavassa blogissani kerron riskienhallinnasta.
Tavanomaiseksi muodostunut riskinarvioinnin tapa on antaa riskin todennäköisyydelle ja seurausten vakavuudelle numeraaliset arvot esimerkiksi välillä 1-5. Jos todennäköisyys on 1 on riskin toteutumisen todennäköisyys pieni. Vastaavasti 5 on todennäköisesti toteutuva riski. Seurausten vakavuus arvioidaan samoin. Riippuen toimintaympäristöstä seurausten vakavuus 5 voi tarkoittaa esimerkiksi kuolemaa tai vakavaa loukkaantumista. 1 voi olla esimerkiksi muutaman sadan euron omaisuusvahinko. Kun kerrot nämä kaksi antamaasi arvoa keskenään saat riskiluvun, joka kertoo riskin vakavuuden suhteessa muihin arvioimiisi riskeihin.
Toinen itse suosimani vaihtoehto on järjestää riskit vain nousevaan tai laskevaan järjestykseen suhteellisen todennäköisyyden ja vakavuuden mukaan. Tällöin ei riskeille tarvitse antaa arvoja, joiden antaminen tuntuu aiheuttavan tarpeetonta päänvaivaa käytännön riskinarvioinnissa. Suhteellisessa tavassa kahta tunnistettua vaaraa verrataan toisiinsa kerrallaan. Voit verrata vaikka kaatumisen aiheuttamaa vaaraa lumenputoamisen aiheuttamaan vaaraan. Jos toteat, että kaatuminen on todennäköisempi ja seurauksiltaan vakavampi, niin riskinarviointia seuraavassa riskienhallinnassa sinun tulisi mahdollisuuksien mukaan panostaa kaatumisen estämiseen tai kaatumisen seurausten vakavuuden vähentämiseen.
Kun vaarat on tunnistettu ja niille on annettu todennäköisyyttä ja seurausten vakavuutta määrittävät arvot tai suhteellinen järjestys, tulee niistä riskejä. Arvioidut riskit voidaan kuvata tilanteeseen parhaiten sopivassa muodossa, kuten matriisissa tai taulukossa. Tämän jälkeen päästään riskienhallintaan, joka on riskin todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden vähentämistä, poistamista, siirtämistä tai hyväksymistä.
Tämä blogi on kolmas osa omatoimista varautumista käsittelevää blogisarjaa. Ensimmäisessä osassa esitellään omatoimisen varautumisen perusteet ja toisessa osassa vaarojen tunnistus.
Kiinteistöturvallisuus on yrityksemme ydinosaamista. Ota meihin yhteyttä - kerromme aiheesta mielellämme lisää ja räätälöimme tarpeidenne mukaisen tarjouksen asiantuntijapalveluistamme.
Lataa myös kiinteistöturvallisuudesta laatimamme ilmainen E-kirja:
Plan Brothers on suomalainen turvallisuus- ja kiinteistöalan yritys, joka tarjoaa helppokäyttöisiä verkko- ja mobiilityökaluja pelastussuunnitteluun, laatuauditointiin ja poikkeamaraportointiin. Lisätietoja osoitteesta pelastussuunnitelma.fi ja planbrothers.io.