Pelastussuunnitelman sisältö

Pelastussuunnitelmasta löytyy usein henkilötietoja, kiinteistötekniikan tietoja, riskienarvioinnin tietoja ja toimintaohjeita onnettomuustilanteissa toimimiseksi. Pelastussuunnitelma ei kuitenkaan ole vakiosisältöinen asiakirja vaan se tulee tehdä rakennuksen ja toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen. Näin voidaankin sanoa, että suunnitelman sisältö on aina tekijänsä ja ympäristönsä näköinen, eikä varsinaisia pakollisia tietoja ole.

Pelastuslain (379/2011, 15 §) mukaisen pelastussuunnitelman sisällöstä ei anneta tarkkoja sisältövaatimuksia. Tämä aiheuttaa sen, että pelastussuunnitelman sisällöstä ja pakollisista tiedoista ei ole yksimielisyyttä.

Pelastuslaitokset, sisäasiainministeriö ja pelastusalan järjestöt ovat kukin tahollaan antaneet ohjeita ja esimerkkejä pelastussuunnitelmien pohjaksi. Näissä pohjissa on huomattavia eroavaisuuksia, joka osaltaan vaikeuttaa oman pelastussuunnitelman laatimista. Pelastussuunnitelman laadinta ja sen ajantasaisuudesta huolehtiminen on omatoimisen varautumisen keskeinen työväline (Sisäasiainministeriö, 2012).

Esimerkki pelastussuunnitelman sisällöstä:

1. Perustiedot, esim:
   a. Kiinteistön sijainti ja nimi
   b. Rakennustiedot (huoneistomäärä, kerrosluku, rakennusvuosi)
   c. Tärkeät yhteystiedot (isännöitsijä, hallituksen puheejohtaja, huoltoyhtiö)
   d. Kiinteistötekniikan kuvaus ja sijaintitiedot
   e. Kokoontumispaikka
2. Vaarat ja riskienarviointi, esim:
   a. Tunnistetut vaarat
   b. Riskienarviointi (vaarojen todennäköisyyden ja seurausten arviointi)
   c. Johtopäätökset (mitä riskeille tehdään?)
3. Turvallisuusjärjestelyt, esim:
   a. Tulityöt, poistumisreitit, pelastustiet, nostopaikat, palo-osastointi
4. Toimintaohjeet, esim:
   a. Avun hälyttäminen
   b. Tulipalo
   c. Sairauskohtaus tai tapaturma
   d. Vesivahinko
   e. Myrsky
   f. Yleinen vaaramerkki
   g. Toiminta kokoontumispaikalla
5. Muut ohjeet, esim:
   a. Ohjeet säilyttämisestä kiinteistössä
   b. Väestönsuojelu
   c. Kotivara
   d. Käyttöohjeet laitteille (alkusammuttimet, lämmitystolpat, hätäseis-painikkeet).

Muistilista niistä asioista, joita kokemukseni perusteella kannattaa ottaa huomioon:

1. Kuvatkaa toimintaympäristö ja pyrkikää tunnistamaan siihen liittyvät vaarat
2. Selvittäkää kiinteistön turvallisuuteen vaikuttava tekniikka ja ottakaa selvää siitä, miten ja kuka laitteita käyttää missäkin vaaratilanteessa
3. Miettikää, voitteko vähentää tai poistaa tunnistettuja riskejä, niin että turvallisuus paranee
4. Laatikaa toimintaohjeet sen varalle, että jokin riski toteutuu.

Sisäasiainministeriön julkaisu Asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelman laadinta antaa yleistason ohjeita suunnitelman tekemiseen. Opas on suunnattu asuinkiinteistöille, mutta myös muiden kiinteistöjen pelastussuunnitteluun saa siitä ohjeita.

Kiinteistöturvallisuus on yrityksemme ydinosaamista. Ota meihin yhteyttä - kerromme aiheesta mielellämme lisää ja räätälöimme tarpeidenne mukaisen tarjouksen asiantuntijapalveluistamme.

Lataa myös kiinteistöturvallisuudesta laatimamme ilmainen E-kirja:

Plan Brothers on suomalainen turvallisuus- ja kiinteistöalan yritys, joka tarjoaa helppokäyttöisiä verkko- ja mobiilityökaluja pelastussuunnitteluun, laatuauditointiin ja poikkeamaraportointiin. Lisätietoja osoitteesta planbrothers.io ja pelastussuunnitelma.fi.